Miten organisaation, pienen tai ison, kriisivarautuminen kannattaa aloittaa tai miten kesken jäänyttä varautumista kannattaa jatkaa? Koulutuksessa käsitellään hyvän kriisivarautumisen viisi perusasiaa, jotka kuntoon laittamalla on varautunut kriisiin kuin kriisiin.
Kohderyhmä: Henkilöstö, johto, turvallisuushenkilöstö
Kouluttajana toimii Petri Launiainen, jolla on pitkä kokemus operaatioiden johtamisesta ja viestinnästä sekä organisaatioiden kriisitilanteista.
Saatavana koulutuksena, luentona tai puheenvuorona.
Kohderyhmä: Henkilöstö, johto, turvallisuushenkilöstö
Kouluttajana toimii Petri Launiainen, jolla on pitkä kokemus operaatioiden johtamisesta ja viestinnästä sekä organisaatioiden kriisitilanteista.
Saatavana koulutuksena, luentona tai puheenvuorona.
Hyvä kriisivarautuminen koostuu viidestä perusasiasta
Oma osaaminen – kriiseistä selvitään riittävän osaavien henkilöiden yhteistyöllä. Jokaisella pitää olla oman vastuualueensa kriisiosaamista. Erityisesti kriisijohtajien ja kriisiviestijöiden pitää osata hommansa. Kriisiosaamista voi kerryttää Gestionin verkkokursseilla, luennoilla tai harjoituksilla.
Kriisiorganisaatio – kriisitilannetta hoitava kokoonpano pitää miettiä hyvissä ajoin ennen kriisiä. Kuka johtaa, kuka viestii, kuka kerää ja jakaa tilannekuvaa.
Kriisijohtaminen – kriisijohtaja on kriisivarautumisen tärkein henkilö. Hänen johdollaan kriisit vältetään tai alkaneet kriisit hoidetaan. Kriisijohtaminen on kriisitilanteen tärkein toiminto.
Kriisiviestintä – viestintä on kriisin näkyvin osa. Siinä on helpoin mokata ja siksi siihen pitää panostaa. Viestinnässä onnistuminen on ehkä tärkein asia kriisin aikana.
Tilannekuva – kriisistä selvitään tekemällä hyviä päätöksiä. Niitä ei voi tehdä, jos tilannekuva on puutteellinen. Tilannekuvaa on helppo kerätä yhteiselle alustalle, josta tieto on kaikkien toimintaan osallistuvien saatavilla.