Jos yritys hoitaisi kriisiä kuin valtio koronakriisiä?

Hallituksen ja viranomaisten koronaviestintää arvostellaan jatkuvasti. Ja ihan syystäkin. Mutta välillä tuntuu, että arvostelijoiden pitäisi ymmärtää, kuinka hankalassa tilanteessa tätä kriisiä hoidetaan.

Hankalalla tilanteella tarkoitan Suomen kriisijohtamisen ja -viestinnän rakenteellista hankaluutta. Koronakriisin hoitamiseen liittyvät toimenpiteet kuuluvat usealle eri ministeriölle ja vielä useammalle viranomaiselle ja virastolle. Kriisin osallisia ovat puolestaan kaikki suomalaiset, kaikki yritykset, julkisyhteisöt ja oppilaitokset.

Ministeriöt ja virastot pyrkivät omalta osaltaan johtamaan oman toimialansa kriisitoimia ja viestimään niistä. Koordinointia on parannettu kriisin aikana, mutta kriisitoimia ei kuitenkaan johdeta koko valtakunnan tasolla kokonaisvaltaisesti. Tämä aiheuttaa ongelmia linjausten, päätösten ja viestinnän yhdenmukaisuudelle. Se hankaloittaa myös yleisen tilannekuvan ja etenkin viestinnän tilannekuvan muodostamista.

Omalta osaltaan tilannetta hankaloittanee myös se, että päätöksiä valmistelevia virkamiehiä on tuskin liikaa ja jokainen ohje, määräys ja tiedote pitää kuitenkin jonkun valmistella, hyväksyttää, tiedottaa ja kommentoida.

Mitä jos yrityksen kohdalle osuvaa kriisiä hoidettaisiin samalla tavalla? Jokainen yrityksen osasto päättäisi itse miten oman rootelinsa hoitaa ja päätöksistä viestii. Julkisuudessa kommentteja antaisi niin monta henkilöä kuin on osastojakin. Johtamisen ja viestinnän yhdenmukaisuus olisi kiinni ainoastaan osastopäälliköiden hyvästä yhteistyöstä.

Jokainen näkee, ettei näin voi yrityksen kriisitilannetta hoitaa. Mutta juuri näin valtionhallinto hoitaa koronakriisiä. Ja täytyy ihmetellä, että toiminta on ollut näinkin hyvää, vaikka lähtökohdat ovat olleet erittäin hankalat.

Kriisit ovat kriisejä, ovat ne sitten pieniä tai isoja. Samat lainalaisuudet pätevät ja samoilla periaatteilla kriiseissä joko onnistutaan tai epäonnistutaan. Jatkossa valtion kriisijohtamismallin pitää tukea keskitettyä johtamista ja viestintää.

Kriisejä on tulossa jatkossakin kohti suomalaista yhteiskuntaa ja yrityksiä. Niiden kanssa pärjää vain, jos on valmistautunut hoitamaan oman osuutensa.