Kriisijohtaminen on kriisijohtamista ja kriisiviestintä on kriisiviestintää

Johtaminen on kriisitoimien tärkein elementti ja viestintä on näkyvin. Sekä johtaminen että viestintä ovat mukana jokaisessa kriisitilanteessa eikä niitä kannata sen vuoksi edes käsitellä erikseen.

Sanonta "johtaminen on viestintää, viestintä johtamista" on kriisikontekstissa harhaanjohtava eikä se tuo näiden kahden toiminnon tärkeyttä ja erilaisuutta riittävästi esille. Kriisijohtaminen on kriisijohtamista ja kriisiviestintä on kriisiviestintää. Mutta kriisijohtamisen yksi tärkeimmistä elementeistä on luonnollisesti viestintä ja kriisitilanteen johtaminen ilman tehokasta viestintää, tai oikeastaan kommunikaatiota, ei voi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla.

Kriisitilanteisiin varaudutaan suunnitelmilla ja erilaisilla toimilla, joita johto on päättänyt toteuttaa. Viestinnän keinoin nämä suunnitelmat kerrotaan omalle henkilöstölle mahdollisimman tehokkaasti, jotta varautuminen olisi riittävän laadukasta.

Kriisitilanteesta selvitään oikeilla teoilla, joita johto on päättänyt tilanteessa tehdä. Viestinnän keinoin näistä päätöksistä kerrotaan tärkeille sidosryhmille. 

Mainekriisistä selvitään johdon tekemillä oikeasuhtaisilla teoilla, joista kerrotaan tehokkaasti kaikille kriisin koskettamille tahoille. 

Oikeat ja oikeasuhtaiset teot pelastavat organisaation suorituskyvyn, maineen ja sitä kohtaan tunnetun luottamuksen. Kriisiviestintä ei yksinään pelasta ainuttakaan organisaatiota. Jos kriisitilannetta lähdetään hoitamaan täysin viestinnällisenä tapauksena, on epäonnistumisen mahdollisuus suuri.

Kriisitilanteen johtaminen ja viestintä ovat eri toimintoja, mutta niiden täytyy toimia täydellisesti yhteen, jotta tilanteesta selvitään mahdollisimman vähin vaurioin.