Monimutkaiset kriisit edellyttävät yksinkertaisia kriisitoimia

Kriisit ja kriiseiksi mahdollisesti eskaloituvat tilanteet ovat usein monimutkaisia kokonaisuuksia. Ne ovat niin monimutkaisia, että niihin pitää vastata mahdollisimman yksinkertaisilla kriisitoimilla. Englannin kielessä näistä käytetään termiä crisis efforts. Kriisitoimien tavoitteena on saada organisaatio pois kriisin kynsistä mahdollisimman vähin vaurioin.
 
Kriisitoimien tärkein elementti on kriisijohtaminen. Kriisijohtajan pitää selkeyttää joukkojensa toimintaa ja tehdä sekavan kriisitilanteen hoitamisesta yksinkertaista ja ymmärrettävää. Johtajan pitää varmistaa, ettei kriisin aiheuttamaan kaaokseen lähdetä mukaan vaan keskitytään omaan suoritukseen ja vaikutetaan asioihin, joihin voidaan vaikuttaa.
 
Tehokas kriisijohtaminen alkaa jo rauhan aikana, kauan ennen ensimmäistä kriisiä. Johtajan pitää varmistaa, että organisaation kulttuuri tukee varautumiseen ja kriisinaikaiseen toimintaan liittyviä toimia.
 
Kriisitoimien näkyvin elementti on viestintä. Kriisin syyt ja kriisitoimien kulku pitää pystyä kommunikoimaan organisaation sisälle ja ulkopuolelle tavalla, joka ei saa vaarantaa kriisitoimien sujuvuutta tai tavoitetta. Viestinnän tehtävä on tehdä kriisi, sen syyt ja korjaustoimet ymmärrettäviksi. Parhaiten se onnistuu yksinkertaisella ja selkeällä viestinnällä.
 
On arvokasta, jos kriisitilanteita johtamaan joutuva johtaja ymmärtää kriittisten kriisitoimien olevan  loppujen lopuksi melko yksinkertaisia ja ennalta mietittyjä. Johtajan pitää hahmottaa ne kriisitoimet, jotka pitää tehdä jokaisessa kriisitilanteessa. Niitä ovat muun muassa kriisiryhmän kasaaminen, työtapojen määrittely, viestinnän suunnittelun aloittaminen hyvissä ajoin, päätöksentekoketjun varmistaminen, tavoitettavissa oleminen ja tehtävien anto kriisiryhmän jäsenille.
 
Jokaisessa kriisissä on usein myös monia muita elementtejä, jotka määräytyvät kriisin luonteen mukaisesti. Mutta johtaminen ja viestintä ovat mukana jokaisessa kriisissä. Sen vuoksi niihin kannattaa panostaa.